Kolmas ristiretki Suomeen

Ristiretket
	Ristiretket Pyhälle Maalle
	Ensimmäinen ristiretki (1095–1099)
	Toinen ristiretki (1147–1149)
	Kolmas ristiretki (1187–1192)
	Neljäs ristiretki (1202–1204)
	Viides ristiretki (1217–1221)
	Kuudes ristiretki (1228–1229)
	Seitsemäs ristiretki (1248–1254)
	Kahdeksas ristiretki (1270)
	Yhdeksäs ristiretki (1271)
	Pohjoiset ristiretket
	Ristiretket vendejä vastaan (1100-luku)
	Ristiretket Baltiaan (1200-luku)
	Ristiretket Suomeen (1100- ja 1200-luku)
	Muut ristiretket
	Albigenssiristiretki (1209–1229)
	Lasten ristiretki (1212)

Kolmas ristiretki Suomeen
Päiväys	1293
Paikka	Karjala
Lopputulos	Viipurin linna perustettiin ja Ruotsi liitti Viipurin itseensä
Osapuolet
uplantilaiset	karjalaiset
Komentajat
marski Torkkeli Knuutinpoika (mahdollisesti)	tuntematon

Kolmas ristiretki Suomeen on Eerikinkronikassa kuvattu uplantilaisten sotaretki karjalaisia vastaan. Sotaretki tehtiin Karjalaan vuonna 1293.

Sotaretkestä kertovan Eerikinkronikan mukaan uplantilaiset valtasivat retken alussa karjalaisten neljätoista kihlakuntaa^[1] ja valloittivat Käkisalmen pakanoilta, sekä perustivat Viipurin linnan tuhotun karjalaisten linnoituksen paikalle.^[2] Heidän myös kerrottiin vapauttaneen monia vankeja. Kronikan kuvauksen mukaan uplantilaiset kuitenkin menettivät Käkisalmen saman retken aikana heti novgorodilaisille.^[1]

↑ ^a ^b Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna: Eerikinkronikka, s. 99. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
↑ Pirjo Uino: Ancient Karelia, s. 346. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.

[:1-1] Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna: Eerikinkronikka, s. 99. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.

[:2-2] Pirjo Uino: Ancient Karelia, s. 346. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.

[1]

[2]